Menneen vuoden hässäkkä on taakse jäänyttä elämää ja paluu arkeen on edessä. Eerikkalassa se tarkoittaa sitä, että edellisenä kautena Juhlajärjestelyihin uponnut aika voidaan käyttää perusasioiden kehittämiseen. Sitä työtä riittää ja tulevana kautena pitääkin laittaa hihat heilumaan. Kuluvan vuoden aikana kotomaan kentät laitetaan taas paremmuusjärjestykseen ja mikäli oikein muistan, niin puheenjohtaja lupasi ajaa päänsä kaljuksi, jos Eerikkala voittaa yhteispisteissä yhdeksänreikäisten kenttien kategorian! Enemmän, kuin oman kentän menestystä tässä leikkimielisessä kenttäranking kilpailussa, toivon koko lajille myönteisen kehityksen jatkumista. Hyvä startti sille oli vastikään pidetty Suomen Urheilugaala, jossa Sami Välimäki voitti suorituksellaan Vuoden sykähdyttävin urheiluhetki äänestyksen, vaikka hyviä ehdokkaita oli tietysti iso liuta. Golf olisi todennäköisesti voittanut ”Vuoden harrastus” sarjan, jos sellainen olisi. Viime vuonna Suomessa oli yli 148 tuhatta rekisteröitynyttä harrastajaa ja määrä on kasvussa. Tästä kuuluu kiitos kasvavalle näkyvyydelle ja kaikille, jotka jollain tavalla tekevät työtä lajin hyvinvoinnin eteen, tuomalla vaikka kavereitaan kentälle tutustumaan lajiin. Alati kasvava harrastajien määrä saattaa tietysti vaikuttaa myös pelaamisen hintaan. Toivottavasti mopo ei karkaa käsistä, koska nykyisenkin hinnottelun ansiosta moni kenttä jää osalta meistä kokematta tyystin. Sinällään harmittava seikka, koska erilaisten kenttien kirjo tekee lajista mielenkiintoisen. Pahimmillaan saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa koko kauden pelioikeuden kotikentälleen hankkiva pelaaja ei muita kenttiä kehtaa taloudellisista syistä pelata… Siinä voi käydä niin, että into pelaamiseen hiipuu, kun takoo samaa kenttää päivästä toiseen koko kesän. Toivoisin, että tulevaisuudessa meillä olisi mahdollisuus hankkia alueellisia pelioikeuksia useammalle, toisistaan kohtuullisen ajomatkan päässä sijaitsevalle kentälle. Pelioikeus voisi olla tässä tapauksessa jonkin verran arvokkaampi, kuin yhelle kentälle hankittava kausikortti, mutta ei välttämättä kovin paljon. Tästä hyötyisi kaikki alueen seurat ja mikä tärkeintä, tästä hyötyisi itse laji!
Vaikka golf on suurimmalle osalle meistä kaikkea muuta, kuin pokaalien tavoittelua, niin toivomme menestystä kaikille meidän viime vuonnakin mahtavasti pelanneille kilpapelaajille. Mikäli sama tahti jatkuu, niin saatamme tulevaisuudessa nähdä Ylen kanavilta muutakin, kuin käsipalloa ja rusettiluistelua. Moni kilpapelaajakin arvostaa lajissa hienoja kokemuksia enemmän, kuin palkintoja. Tästä mainiona esimerkkinä Tarina Golfin kapteenin, Tero Peltolan vastaus kysymykseen ”mikä on paras golfmuistosi?” Omassa sarjassaan maailmanlistalla sijalle 15 sijoittuva Herrasmies nosti kaikkien voittamiensa kilpailujen yläpuolelle hetken, jolloin pääsi pelaamaan pariscramblea poikansa kanssa, ja vieläpä Eerikkalan hienolle kentälle! Viimeinen lause oli leikattu haastattelusta pois, mutta tuntuuhan se hyvältä, kun saatiin olla mukana näin makeessa jutussa. Pidetään se meidän salaisuutena! Terolle stemppiä uuteen pestiin, toivottavasti päästään kesällä taas pelaamaan!
Talvitreenit ovat hyvässä vauhdissa Eerikkalan simussa usean intohimoisen harrastajan voimin. Tyhjiä aikoja on vielä kohtuullisesti varauskalenterissa, joten mukaan mahtuu. Joku totesi tässä taannoin, ettei tykkää pelata simulaattorissa, koska se ei vastaa oikeaa golfia… Ei vastaakaan, siellä treenataan oikeaa golfia varten. Eihän soutulaitteessa soutaminenkaan vastaa oikeaa soutamista, mutta silti siinä kauhotaan menemään. Kuulin erään vielä osuvamman vertauksen, mutta se on k18 kamaa, joten jätetään se tästä pois. Itselle simulaattorissa pelaaminen on tärkeä osa harrastusta. Lyönnin opettelu on helpompaa, kun ulkoisia häiriötekijöitä on vähemmän. Siinä passaa keskittyä kaikessa rauhassa pieniin seikkoihin, jotka kesän tohinassa jäävät usein vähemmälle huomiolle. Haetaan otetta, alkuasentoa, taaksevientiä, pre-shot rutiineja ja muita elementtejä, joilla tähdätään hyvään osumaan, sen toistettavuuteen ja teatraaliseen loppuasentoon. Käyn usein lyömässä matolta ilman, että käynnistän edes simulaattoria. Kroppa kyllä kertoo, milloin lyönti on hyvä. Tärkein pointti harrastuksessa on toki siitä liikunnallisesti saatava hyöty, mutta onhan se pelaaminen tai mailojen kanssa liikkuminen mukavampaa, kun pystyy suurimman osan kierroksesta kulkemaan nurmikolla ja keskittymään enemmän pelaamiseen, kuin pallojen etsimiseen. Simulaattorissa harjoittelu sopii kaiken tasoisille pelaajille vasta-alkajasta ammattilaiseen. Voit tulla harjoittelemaan lajia turvallisissa olosuhteissa vaikket olisi aikaisemmin koskenutkaan mailoihin. Kaikki ovat tervetulleita, vauvasta vaariin.
Vielä muutamat lumityöt ennen kuin nurmelle päästään, kyllä se kevät taas koittaa!
Voimia ja vointeja!
T:Kapteenit